keskiviikko 11. toukokuuta 2011

Seppo Lampela: Hullu Klovni (2008)

Palataanpas taas sorvin ääreen pienen luovan tauon jälkeen. Jos jotakuta sattuisi vaikka kiinnostamaan.

Rikhardinkadun kirjaston Helsinki-hyllystä tarttui tällainen tekele mukaan. Ja kylläpäs osasi yllättää positiivisesti. Odotukset eivät kirjaa kohtaan olleet kovinkaan kummoiset, mutta, tsiisus sentään, Seppo Lampelahan osaa kirjoittaa! Siis Steen1. Siis proosaa.

Hullun Klovnin päähenkilöllä on jäänyt putki päälle otettuaan loparit mainostoimistosta. Viinaa, piriä ja mitä nyt eteen sattuu tulemaan. Vaimoke näyttää antisankarille ovea sekoilun riistäydyttyä käsistä tämän yhtenä ei niin kauniina iltana lyötyä poikaansa.

Sekoilu jatkuu päähenkilön parhaan kaverin luona, jossa tämä saa nukkua vaatekomerossa. Samalla alkaa sankarin kostotoimenpide entistä firmaansa ja sen nilkkiä pomoa vastaan.

Kaverukset alkavat pyörittää lounaslähettifirmaa, joka tekee eväänsä tien laidalta löytyneistä eläimenraadoista. Appeet he vievät entiseen mainostoimistoonsa, jossa alkaa kummallinen vatsatautiepidemia. Tyyppi murtautuu ex-pomon kotiin ja jemmaa hammastahnatuubeihin ja muihin vastaaviin erilaisia huumehia, minkä seurauksena pomon perhe pelkää olevansa sekoamassa. Perheen pojan dvd:t kaveri vaihtaa eläinpornoon. Pomon vaimolta lypsetään rahaa skientologikultiksi tekeytymällä. Aika kekseliästä. Osansa saa myös kaikesta Metron tekstaripalstalla valittava ämmä. Kostotoimenpiteiden ohella yritetään lämmitellä välejä myös perheeseen.

Juuh, ihan hyvinhän Seppo Lampela näyttäisi osaavan kirjoittaa.

Kouluarvosana: 8

P.S. Kirjan nimi tulee Pelle Hermannista, joka kirjan esittämän teorian mukaan on hullu, joka kuvittelee olevansa sirkuksessa töissä, vaikka sirkus on jättänyt pellen jo ajat sitten.